Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2829301234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930311

RSS

Tervetuloa lukemaan kuulumisiani

 Joulu vuonna 2011
26.12.2011 09:26 | Minnikki

Nyt on pakko arkistoida tunnelmat joululta 2011.

On siis Tapaninpäivä, maanantai 26.12.2011. Heräsin kello 8, kun tuuli mylvi ulkona. Sähköt oli poikki, ilmeisesti oli ollutkin jo hyvän aikaa (klo 03:sta asti?), ja on edelleenkin, nyt kello siis pian 10. Hirvittävä puuskainen tuuli ei näytä tyyntymisen merkkejä (parhaimmillaan/pahimmillaan varmaan n.30m/s), ulkolämpömittari näyttää +7astetta, nurmikko on vihreä, eikä lunta näy tippaakaan missään. Jouluinen olo ei todellakaan ole, kun täysin syysmyrky on päällä. Mitään ei sentään taivaalta alas tule, mutta hiukan hirvittää, että pysyykö nuo vanhat puut talomme ympärillä pystyssä, vai rojahtaako joku niistä vielä niskaan..  Mitenkä minä täällä netissä sitten roikun? No, onneksi on mies tuollainen "joka paikan höylä", niin mehän luemme netistä uutiset (ja minä tietysti bloggaan..), ja joulukynttelikkökin (led sellainen) palaa tässä vieressä! ;) Älkää kysykö miten, koska minä taas harvemmin käsitän miehen keksinnöistä hölkäsen pöläystä, mutta auton akku ja inventteri on apuvoimat - käsittääkseni.

Vuoden 2011 jouluaatto, 24.12.2011, oli myös (täällä meillä, Rauman Lapissa) täysin lumeton, ja ulkolämpömittari siinä nollan paikkeilla. Niin, ja kurakeli! Yöllä tuli (taas) lisääkin vettä taivaalta, joten joulupäivä, 25.12.2011, oli entistä märempi, ja mittari taas plussan puolella. Tällaisia säämuistelmia meillä, siis vuodelta 2011. Vertauksen vuoksi voisin samalla muistella joulua vuonna 2010, joka oli kuin vastakohta vuoden 2011 joululle. Vuonna 2010 oli jouluna, jouluaattona, lunta hirvittävät kinokset (muistaakseni ensilumi tuli jo marraskuun alussa, ja se ei sulanutkaan ennen kevättä pois, vaan pysyi maa valkoisena koko pitkän talven), ulkolämpömittari näytti -25astetta. Vuonna 2009 oli myös lunta jouluna, mutta vuonna 2008 oli näkymä ikkunasta (jos en nyt ihan väärin muista) aika samankaltainen kuin nyt, eli lunta ei ollut (mutta pakkasta taisi kuitenkin olla?).

Tällaisia Minnikin muistelmia siis tähän väliin. Toivottavasti sähköt pian palaavat. Voin vaan kuvitella kuinka moni kinkku sun muu jouluruoka nyt lämpeää turhaan useissa kodeissa (uutisten mukaan yli 100 000 taloutta!), eli jouluahkyä varmasti luvassa entistä varmemmin, kun on "pakko" syödä ennen kuin pilaantuu..  Pakko minunkin alkaa kinkkua popsia, vaikka viisaudenhammas edelleen vihotteleekin - ei auta itku markkinoilla, meillä ei ruokaa hevin haaskata.

*muoks.* Pitää hiukan päivittää tilannetta.

Eli kello lähestyy puoltapäivää, mutta myrskytuuli ei ota laantuakseen. Erikoista kyllä - aurinko paistaa!  Sähköt on edelleen poikki, jääkaapin sisällön veimme kylmempään säilöön - kellariin. Nyt onkin jo 200 000 taloutta ilman sähköä, ja poliisi varoittaa autolla liikkumisesta, autoilukaan ei ole enää turvallista Satakunnassa, ja jos tienpäälle lähtee, niin olisi hyvä ottaa moottorisaha mukaan, koska pelastusviranomaiset eivät ehdi välittömästi raivaamaan tielle kaatuneita puita..

*muoks.* vielä kerran..

Sähköt olivat meillä poikki yhteen putkeen 14tuntia! Senkin jälkeen on ollut hetkittäin poikki, mutta ei kauaa. Joillakin täälläpäin oli paljon pidempäänkin sähköt pois, enkä varmaksi osaa sanoa, onko vieläkään sähköt palanneet kaikkialle, joten pitää nyt olla tyytyväinen, että noinkin "pian" meille sähköt palasivat.


( Päivitetty: 29.12.2011 10:20 )

 - Minnikki | Kommentoi



 Tuhma vai kiltti?
24.12.2011 09:19 | Minnikki

Itse olen ollut ilmeisesti erittäin tuhma (tai sitten mulla kävi taas huono arpaonni..), koska ylleni on langetettu tämä viisaudenhammas he*vetti. Ei anna periksi sitten millään. Tuska on aika järkyttävä, edelleen, vaikka heti torstai aamuna hain jo antibiootit, joita lekuri keskiviikona kirjoitti, mut kehotti odottelemaan kuitenkin jos menis ilman kuuria ohi. Seuraavana yönä kaduin, etten hakenut heti kuuria, niin hirveää kipu oli (ja on edelleen!). Torstaina soitinkin taas samalle lekurille, ja kyselin, että mikä avuksi kun ei burana kuussatanen helpota oloa yhtään. Sain sit luvan ottaa sen kans viel pari viissatast panadol zappia, mut ei silti juurikaan kivutonta hetkeä ole missään välissä ollut. Sanoi hän vielä että jos kipu jatkuu yhtä pahana, ni pitää taas soittaa, ja antavat sit puhelinreseptillä jotain tujumpaa kolmiolääkettä särkyyn (panacod?), mutta olen ajatellut vatsaparkaani ja pitkittänyt soittoa. Ehkä tänään on pakko kuitenkin antaa periksi ja kilauttaa, sen verran rasittavaa on tämä jatkuva tuska. On muuten kiva, että mulla on tää blogi (mitä lie oikeasti pitäisi sisältääkään, mutta ajaa mulla nyt ikäänkuin päiväkirjan asemaa). Olen jo miehelleni ja äidilleni valitellut oloani sen verran paljon, että en tahtoisi olla jatkuvasti vaan valittamassa, joten tulenpa sitten tänne jatkamaa valitteluani. Kenenkään ei tarvitse lukea, mutta helpottaa kummasti saada vaan avautua.

Enkä muuten koe edes, että mulla olis mitenkään matala kipukynnys, että tuskin valitan turhaan. Olen kokenut mm. puhjenneen umpisuolilisäkkeen (kävinhän minä jossain vaiheessa kipuineni lääkärissäkin, kun ei enää mikään pysynyt sisällä, enkä pystynyt enää suoristamaan selkääkään, piti kävelläkin ihan kumarassa, mutta kotiin lähettivät tuolloinkin. Testejä sentään ottivat, kotona käskivät ottaa vielä virtsanäytteen, ja tuoda sen myöhemmin heille. Vähän ihmettelin, kun pissa oli niin punasävyistä, eikä sitä sitten enää jäätykään tarkemmin tutkimaan, kun näytteen vein, koska yht'äkkiä olikin sitten jo kiire leikkaukseen. Tulehdusarvot oli jotain yli 300.). Neljä synnytystä on myös koettu, joista ainostaan ekassa toimi puudutus kunnolla. Tokassa synnytyksessä vaikutti puolittain, mut kolmannessa ja neljännessä ei sama kohdunkaulanpuudutus sit onnistunutkaan, joten luomuna mentiin. Jos saisin valita, niin nytkin menisin ennemmin synnyttämään kuin kärvistelisin tässä tämän hammaskipuni kanssa! Supistelut ja synnytyskivut kyllä kestää, kun tietää, että se loppuu kuin seinään kun lapsi on ulkona (tai no melkein, jos ei lasketa pikkurepeämiä, tai viikkojakin kestäviä jälkisupistuksia), mut tälle ei ole loppua näkyvissä lainkaan, ja se juuri tekeekin tästä niin sietämätöntä!

Kurjaa, että osui tämä he*vetti juuri jouluun. Herkkuja olisi tarjolla, mutta syöminen ei onnistu. Tänäänkin ollaan menossa perinteisesti sukulaisille syömään, ja aavistan etukäteen mitä kaikkea herkkua sielläkin olisi tarjolla, ja samalla pelkään, että pystynkö mitään syömään. Lihapullankin saa laittaa ainakin kymmeneen osaan jo lautasella, jotta sen saa pujautettua mahtumaan suuhun hampaiden välistä, suu kun ei paljoa aukea. Ja pureskelu tapahtuu lähinnä etuhampailla, koska toisella puolella on tuo tulehdus, ja toisella puolella vielä jälkimeiningit hampaanpoistosta (vihloo niin pirusti takahampaisiin kun yrittää jotain pureskella, lääkärin mukaan "normaalia", kun viisaudenhammas on poistettu ja muiden hampaiden juurilla nyt niin väljää..). Ite epäilin kyl reikää, mut ei kuulemma näkyny. Jäätelöä ja juotavaa jogurttia - siinä siis mun joulumeny!

Toisaalta pitää ajatella, et onhan monilla asiat paljon vielä huonomminkin, kun mulla nyt, joten valitanko kuitenkin ihan turhasta? No toisaalta, tää nyt on kuitenkin mun elämä, joten onhan mulla oikeus siihen. Toivonkin siis sekä itselleni, että muillekin kipujen kanssa kärvisteleville jonkinlaista "jouluihmettä", ja kivutonta vuotta 2012! :)


( Päivitetty: 26.12.2011 09:26 )

 - Minnikki | Kommentoi


 

©2019 Lahjaideoita, nyplätty pitsi, kirpputori - suntuubi.com